Loviisaan lähdettiin vaihteeksi DJ Esko -bussilla (ne saa nimensä mainosteippausten mukaan), ja viime hetkillä oli tullut tieto, että paikan PA-kamat ja koko soittotila yleensä on aika pienimuotoiset. Paikan päällä tieto osoittautuu oikeaksi, ja teemme uhkarohkean päätöksen vetää keikan ilman taustanauhahässäköitä ja vieläpä sudeilla sipsutellen. Eli vain astetta sähköisemmissä tunnelmissa kuin taannoin Juttutuvassa. Antti oli Raumanmerellä alkaneen jännetuppitulehduksen riivaama, ja Burana kasisatasia ja antibiootteja napsin myös minä, sillä edellisenä päivänä lääkäritäti oli hionut leukaluustani biitin pois ja repinyt viisaudenhampaan irti. Toinen puoli naamataulustani oli normaalissa häkellyttävän komeassa kuosissaan, mutta toinen näytti David Coulthardin ja Ridge Forresterin sikotautiselta geenimutaatiolta. Ja Kosonen oli kiinni Vilkkumaan laivakeikalla, joten jotenkin alakuloista meininki oli.
Muut (minulle täysin tuntemattomat) bändit luukuttivat Marshallejaan ihan estottomasti ja mäiskivät menemään täydellä rumpusetillä, mutta aika tukalalta se kuulostikin sen vähän mitä kuulin. Enimmäkseen viihdyimme illan ajan Loviisan erilaisilla kesäterasseilla kaatamassa Mallorca-, Muuli- ja Lippis-nimisiä drinkkejä. Odoteltavaa riitti, sillä aikataulu venyi iloisesti, ja jotain tehdäkseen Antti kasasi coolin eteläeurooppalaisen näköiseen hotellihuoneeseen rumpusetin pystyyn. Sitä sitten soiteltiin ajankuluksi ja odoteltiin että alakerrasta tullaan pyytämään soittelemaan. Kello oli varmaan siinä 03.50 kun saimme aloitettua, ja yleisö oli näköjään aika naula otsassa. Antti (joka oli tainnut ottaa jo vähän liikaa jaloviinaa) ja Terhi oli sitä mieltä että keikka oli ihan katastrofaalisen huono, eikä Tommikaan tainnut olla ihan eri mieltä, mutta yllättäen omasta mielestäni (ja jopa Jukka Negasen mielestä) keikalla oli hetkensä, ja se yleisönosa, joka pysyi tolpillaan ja muistaa illasta jotain, ei varmaan muistele pahalla. Ja itse asiassa se viimonen bändi meidän jälkeenkin ehti vielä lauteille, joten tehtävä kunnialla suoritettu. Seuraavana aamuna kävin ostamassa vanukkaita ja mansikoita bussievääksi ja lähdimme Helsinkiin.
Setti
En muista biisilistaa sitten pätkääkään.