Scandinavian Music Group

Jyväskylään lähti mukaan vara-kiertuehuora Staffan, Kososen ollessa soittamassa jonkun ruotsalaisen biittihuulishamaanin keikalla (älkää kysykö). Monitoreja lähti hoitamaan vaihteeksi idän ihme Karri, joka hoiti tuossa taannoin myös Kuopion ja Kouvolan reissut. Bussia ajoi Hamptonin tavoitelluin poikamies (UB:n kuskinakin iät ja ajat toiminut) Topi, suoraan 69 Eyesin Euroopan rundilta. Pohjoiseen päin kun lähdettiin, alkoi nopeasti hämärtää, ja ostin huoltsikalta jouluvalot bussiin luomaan jouluista tunnelmaa. Ei kauhean rock, mutta niinkuin laulussa sanotaan “linja-autossa on tunnelmaa”. Heti rupesi tekemään mieli glögiä, piparia ja mandariinia.

Tabascoon oli tulossa jotkut isot opiskelijabileet. Ihan okei mesta soittaa – perusyökerho – mutta vähän tuli Lutakkoa ikävä. PA:n kanssa oli jotain ongelmia (Nykänen kiroili koko illan ja vielä keikan jälkeenkin) ja Staffanin kanssa piti edes vähän ehtiä kertaamaan työnjakoa, mutta lopulta pääsimme hotellille hetkeksi lataamaan. Ja katsomaan psykedeelisen ahdistavaa Event Horizonia (Tommi juoksi kahden hotellihuoneen väliä onnistuen näkemään sekä minun, Karrin ja Nykäsen seuraaman EH:n, että Antin PayTV:ltä katsoman We Were Soldiersin).

Iltamissa paikka oli todella halolla täyteen lyöty. Jonkinlainen coverbändi soitteli siellä jo menemään, takahuoneena toimi keittiökäytävä, ja sieltä sitten puikkelehdittiin AIVAN SAATANAN PIENELLE lavalle. Keikka oli soitannollisesti aika kehno varmaan, ja paranoidissa mielessäni vähän ajattelin, että siellä takaosassa varmaan haluttaisiin jo päästä joraamaan Ketchup songia. Mutta keikan jälkeen selkääntaputtelua tuli sen verran, että pystyi taas ihan hyvillä kittaamaan poikien kanssa absinttia. Terhi halusi säästää ääntään ja lähti goisaamaan.

Ja aamulla hyvästeltiin junalle lähtevä Staffan, kerättiin voimamme ja backlinemme ja startattiin kohti Joensuuta.

Setti

1. Ei mulle riitä 2. Sä 3. "Lettibiisi" 4. Ei mun oo hyvä olla yksin 5. Tällaisena kesäyönä 6. Mitä hyödyttää 7. Kaupunki allapäin 8. Luoksesi 9. Onnelliset kohtaa 10. Vastusta mua 11. Minne katosi päivät 12. Kun tuuli oli viilee - e1. Kun puut tekee seittiä e2. Jos osaisin

Ja ei kun Lapuahoviin (Suomen karttaa vähemmän tuntevat voivat tässä vaiheessa vetää viivat väleille Helsinki – Pori – Lahti – Turku – Lapua – Helsinki ja miettiä kuinka logistisesti järkevä tämä reissu oli), josta Nykänen oli kertonut mystisiä mittasuhteita lähestyviä tarinoita lentävistä tuopeista ja painimatseista. Olimme aivan innoissamme! Eksoottista!

Todella unisen matkan jälkeen Russell kaartoi Lapuahovi Nightclubin pihaan, joka oli uskomatonta verbaalista taituruutta osoittaen ristitty Qmaaksi. Respan jätkät sanoi heti hotellin tiskille tultaessa suoraan että “Welcome to hell, tervetuloa Lapualle”. Yökerhon feng shui tuntui olevan ihan kohdallaan, mutta soundcheck venyi jatkosodan mittaiseksi monitorointijärjestelmän alettua mystisen, mahdollisesti pakkasesta johtuvan reistailun. Lopulta Oksu-Antti ja Nykänen saivat hommat jotenkin välttävästi toimimaan, ja päästiin syömään. Hotellihuoneessa yritin vähän nukkua, mutta Tommi halusi välttämättä katsoa ihan käsittämättömän paskaa Child’s Play -“kauhu”elokuvaa. Ikkunasta kun katsoi, näki pihalla ihan liian aikuisia äijiä käkkimässä buutseissaan jäisellä kadulla 1 1/2-litran Pommac-pulloista omia viinojaan juoden. Kivipestyt farkut, rockabillyfledat ja toppatakit oli viimosen päälle just niiku pitää.

Keikka ei ollut silti mahdoton. Paikka oli täydenoloinen, ja pidemmällekin näki, että sieltä täältä ihmiset oikein kattelivatkin keikkaa, etulattiasta puhumattakaan. Pettymykseksemme tuoppeja ei lennellyt ja painimatsitkin varmaan käytiin sitten pihalla. Kosonen sanoikin bäkkärillä jälleen kerran, että meillä on UB:n jäljiltä paljon vielä opittavaa Suomen rundaamisen arjesta. Päätimme olla tyytyväisiä illan saldoon ja lähdimme yökerhon puolelle tutustumaan täkäläisiin. Turpaan ei tullut, kerran vaan joku veti mut seinää vasten tivaten että oonko mä vasemmistolainen ja oonko mä lukenu Pääoman. Portsari vei sen johonkin siitä ja mulle jäi epäselväksi, olisiko se ruvennut painimaan vai puhumaan syvällisiä marxismista.

Setti

1. Ei mulle riitä 2. Sä 3. "Lettibiisi" 4. Ei mun oo hyvä olla yksin 5. Tällaisena kesäyönä 6. Mitä hyödyttää 7. Kaupunki allapäin 8. Luoksesi 9. Onnelliset kohtaa 10. Vastusta mua 11. Minne katosi päivät 12. Kun tuuli oli viilee - e1. Kun puut tekee seittiä e2. Jos osaisin

Åboon saavuttiin hieman myöhässä, mielessä pieni epäilys keikkapaikan valinnan oikeellisuudesta: Säätämö oli ollut viime keväänä ihan pirun magee mesta soittaa, ja Kårenilla ei tunnetusti ole ihan kaikkein paras akustiikka. Helsinginmatkalaisetkin ilmaantuivat tonteille, tehtiin soundcheck, mentiin hotellille, kävin lätisemässä vähän Auran Aalloille ja sitten katsottiin perinteiset Popstars ja Heikoin lenkki. Ja tunnariaan myöten täysin masokistisen kamalaa Paristoa.

Bäkkärillä uusien xXx-tatuointien liimaamisen ohella sitten hermoiltiin, että tuleeko paikalle tarpeeksi jengiä, perkele, ja miksei olla Säätämöllä kun siellä jengiä enemmän käy, mutta huoli osoittautui lopulta turhaksi. Keikka ja turkulaiset olivat ihania! Pienen Lahti-downerin jälkeen oli kivaa huomata homman taas sujuvan. Kiitos teille! Shown jälkeen vedettiin lava kasaan ja lähdettiin Dynamoon juhlimaan.

Setti

1. Ei mulle riitä 2. Sä 3. "Lettibiisi" 4. Ei mun oo hyvä olla yksin 5. Tällaisena kesäyönä 6. Mitä hyödyttää 7. Kaupunki allapäin 8. Luoksesi 9. Onnelliset kohtaa 10. Vastusta mua 11. Minne katosi päivät 12. Kun tuuli oli viilee - e1. Kun puut tekee seittiä e2. Jos osaisin

Pelasin Tommin kanssa pleikkaria bussin etuosassa, ja Terhi ja Kuski-Juhakin vähän ihmetteli kun Monitori-Antti kaikessa rauhassa ja järjestyksessä käveli ohitsemme, avasi 80 km/h:n tuntivauhdissa bussin etuoven, nojasi ulos ja päästi kauniin vaaleanpunaisen värihaukotuksen suustaan. Ja sitten toisen. Sulki bussin oven, sytytti tupakan, veti pari hatsia kaikessa rauhassa, avasi oven uudestaan ja toisti toimenpiteen. Se oli kuin runoutta – pisaraakaan ei läikkynyt bussin kylkeen. Oksu-Antti.

Cumuluksen yökerho oli mahdollisesti rumiten sisustettu, mitä ikinä olen Suomessa nähnyt. Kullalla maalattuja kreikkalaisia patsaita ja abstrahoidun merihevosen näköisiä valaisimia, Pin-up-kitschtauluja ja pseudovälimerellistä kaakelointia. Soundcheckin jälkeen taas syömään ja sitten huoneisiin.

Torstai-ilta ei ollut kauhean suosiollinen meille: väkeä oli vähän ja keikkapaikka tuntui väärältä. Itse kuitenkin jopa diggasin keikasta, miksei yleisökin, mutta yhtyetoverini olivat vähemmän sovittelevia arvioissaan. Terhi valitteli ääntään. Ensi kerralla tykimmin sitten. Tommi, Antti ja Kosonen lähtivät autolla Helsinkiin käymään, me muut aika pian nukkumaan.

Setti

1. Ei mulle riitä 2. Sä 3. "Lettibiisi" 4. Ei mun oo hyvä olla yksin 5. Tällaisena kesäyönä 6. Mitä hyödyttää 7. Kaupunki allapäin 8. Luoksesi 9. Vastusta mua 10. Minne katosi päivät 11. Kun tuuli oli viilee - e1. Kun puut tekee seittiä e2. Jos osaisin