Tavastia, Helsinki 19.10.2007
Pari päivää aikaisemmin oli ollut Hitsvillessä ihka oikeat treenit hammondisti Timo Vesajoen kanssa, joten kamojen pystyttäminen tapahtui itsevarmuutta ja intoa uhkuen. Pitkään tuota Marshallia kannettuamme päädyimme vihdoin sellaiseen ratkaisuun että lainaan Miikan antiikki-Gibsonia, joka on about kauppakassin painoinen ja kokoinen. Selkä ja korvat kiittää! Tsekissä kaikki kuulosti heti aivan käsittämättömän hyvältä ja biisejä kahlattiin läpi lähinnä huvin ja urheilun vuoksi. Pohjolan veljekset Ilmari ja Verneri tulivat selänraaputuspalkalla soittamaan Emmyloun torvet, ja ne tsekattiin kanssa.
Itse keikka oli aika selkeästi paras ikinä, ainakin takahuonehalailun perusteella. Joisin viskin ja nousisin oli täydellinen aloitus ja veti tunnelman kattoon, eikä sen jälkeen oikein enää tunnelmaa katosta alas saatu. Sinne jäi. uusi levy kuultiin kokonaisuudessaan itkevää lintua ja Rauhan laulua lukuunottamatta, sekä lisäksi Vierailla kallioilla, Katu päättyy aurinkoon, Valmis, 100 km Ouluun, Minne katosi päivät, setin päättänyt Hölmö rakkaus (jossa tietysti Keke kiippareissa!), Tällaisena kesäyönä – ja lopuksi koko iltamat varsin elegisissä tunnelmissa päättänyt Ilman sinua olen lyijyä.
Jos Tampere oli hyvä aloitus, tämä nyt piikkasi turhan varhain koska tämmöisestä keikasta ei enää mikään voi parantua. Huomiona kaikille lipuitta jääneille: 7.12. on Virgin Oilissa seuraava Helsingin keikka, ja tuossa 02.11. käydään Bellyssä jollain kokoonpanolla minikeikalla Radio Helsingin bileissä. Nyt sinne mentiin ilman soittimia kehumaan toisemme hengiltä!
Peace!