Yano Bar, Järvenpää 9.5.2003
Iso Amerikanmeininki sai jatkoa lauantaina, kun Terhin kotikaupunkiin lähdettiin blingbling-stailiin lähijunalla – lähimmäistäni en kavalla, mutta sanotaan nyt niin, että ainakin allekirjoittanut oli niin peeaa, että pummilla tuli mentyä. Yano oli uudehko, tilavan kaksion kokoinen mukava mesta, jonka kokolattiamattoinen, mukavilla sohvilla reunustettu lava oli harvinaisen syvä (melkein soitettiin “jonossa”). Soundcheck oli mitä oli, Oksu-Antti kattoi että PA:sta tuli jotain Jukan jännätessä Hjallis-areenalla surullisten kotikisojemme pronssiottelua, ja Kauhanen avasi monitorikanavat korviimme.
Ruoka oli ja sen jälkeen valuimme alakerran bäkkärille. Esitin Terhille sähköttömällä kitaralla sen sanoihin tekemäni aika valmiin biisin nimeltänsä 100 km Ouluun. Saattaa olla, että kun Elenaan halutaan gospelkuoroa, niin tähän pitäisi saada länkkärikuoroa hakusanalla John Wayne. Hoituisikohan se niin, että laittaisi niille gospeljäbille vaan stetsonit päähän? Kai siinä vähän saundi muuttuu jos ollaan 1000 gallonan lännenhatuissa? We’ll see.
Illan keikka aloitettiin siinä 23.40, Anssilta meni Letitä tukkani kertsiin saakka saada pihaustakaan bassostaan joidenkin puolalaisten piuhakytkentöjen ansiosta. Muutenkin soitossa oli vähän sellaista Yllätysten Ilta -meininkiä, mutta hauskaa ja vallatonta oli. Kauhanen oli pari päivää nillittänyt, että Antin välispiikit ei oo enää yhtään hauskoja, vaan vitun masentavia ja aneemisia – tähän huutoon Antti vastasi esittelemällä Terhin Järvenpään Pate Mustajärveksi ja esittämällä rytmikästä puhelaulua Kaupunki Allapäin -kappaleen introon niin, ettei Terhi saanut ekaa säkeistöä laulettua ollenkaan naurulta. Olimme kuin olohuoneessamme epälavamaisella lavalla ja tunnelma oli sitämyöten äärimmäisen välitön. Thank you.
Yöllä pantiin kamat kasaan (jätettiin Antti, Nykaenen, Kauhanen ja Oksu roudaamaan) ja jaettin taksi stadin yöhön. Se oli kevätrundi about siinä – kiitos ihan tosi ältsisti kaikille – tää on ollut aivan ainutlaatuisen upee kokemus hei – kokemus schmokemus, blaa blaa blaa – Provinssissa nähdään!