Rytmikorjaamo, Seinäjoki 25.4.2009
Ja katsokaa! Koitti kevät ja tuli aika SMG:n duudsien lähteä rundille! Käpylästä ja Kisahallilta kyytiinkoottuina katsoivat he taivasta ja säätä, ja näkivät niiden olevan hyvät. Katsoivat he myös uutta keikkabussiaan, ja näkivät sen runsaat sängyt, sen moninaiset 80-luvun lopun viihde-elektroniikkalaitteet, sen viljavat vanhojen iltsikoiden sanaristikkoaukeamat ja totesivat sen olevan hyvän. Ja lausui useampikin duudseista moneen otteeseen: “Totisesti! Miksi alkaa keikkarundimme pistokeikalla Seinäjoelle, täähän on ihan perseestä”
No, vaikka yhtä keikkaa varten oli luvassa 10 ajotuntia, olemme ammattitaitoisia ajankuluttajia, joten aurinkoinen menomatka Aksun kyydissä sujui hujauksessa. Jos hujaukseksi lasketaan yksi kappale IS:n “Vaikeita Ristikoita”. Hotelli Vaakunan terassilla olikin jo pakko aloittaa melko puun takaa tullut terassikausi, jonka jälkeen hurautimme Rytmikorjaamolle. Kaksien treenien jälkeen soundcheckiin oli jäänyt todella paljon kaikenlaista läpikäytävää, ja hotellille ehdittiin häd. tusk. saunaan ja syömään ennen paluuta kisapaikalle. Terhi väänsi biisilistan aika viime hetkillä ennen lavalle marssimista, ja kun aika monta biisiä oli ensiesityksessä, oli keikassa monta varsin arvaamatonta jännitysmomenttia edessä. Kysymysmerkit Nils ja Rakas Maria menivät kuitenkin aivan loistavasti. Uudesta matskusta mogattiin lopulta oikeastaan vain Casablancan alkupuoli, jossa Joisin viskin -kappaleen jäljiltä adrenaliinitärinöissä oleva käteni ei millään rauhoittunut soittamaan banjopikkauksia kunnolla. Sen sijaan muutamaan vanhaan kappaleeseen tuli todella leveitä black outteja vähän itse kullekin: Miikka soitti koko Mustana, maidolla -stilikkasoolon “sävellajissa X”, Terhi ja Paapu unohti Lupaus kesästä a-osan, minä c-osan jne.
Kaiken kaikkiaan arvattavan arvaamattomia tasoheittelyitä sisältänyt aloitus, joka kuitenkin sisälsi paljon huippukohtia sekä uudesta että vanhasta matskusta. Ja Kiitos yleisölle yhteislauluista! Kun kamat oli saatu kasaan, karautettiin sinne perinteisen typötyhjään Vaakunan Amarilloon juhlistamaan rundin alkua. Kiitos Junnulle monitorisoundeista!