Botton Club, Seinäjoki 20.4.2003
Hyödyttömän välipysähdyksen jälkeen saavuimme Seinäjoen Vaakunahotellille ja sen käsittämättömästi nimetylle Botton Clubille, jossa oltiin viikko sitten käyty juhlistamassa kokemusrikasta Evijärven keikkaa. Koska kello oli mitä oli, lähdin Antin ja Jukan kanssa Rossoon (tms. kanapasta ja alkuraaste -mesta), johon valui myös monitori-Kake ja Anssi, ja lopulta Terhikin. Hajamielisen safkaamisen jälkeen siirryimme Palaverin terassin helteeseen ja julistimme terassikesän alkaneeksi. Jossain vaiheessa flunssainen Kössikin kipitti siihen kauneusuniltaan. Duunissa sinä iltana kiertueensa viimeistä keikkaa tehneen YUP:n Jannekin oli siellä, ja kaikilla oli äkillisestä helteestä johtuen melkein Provinssi-olo, että missäs vaiheessa ja keneltä pummitaan kyyti festarialueelle.
Sen sijaan möngimme lopulta tunkkaiseen ja pimeään yökerhoon roudaamaan ja tekemään soundcheckiä. Lava oli epämääräisen muotoinen, korkuinen ja oloinen, Bacardi Breezer -pilipalitrancediskovibat voimakkaasti sisustuksessa läsnä, mutta kaikki odottivat iltaa innolla hienosti menneiden keikkojen jälkeen. Yökerhossa ei ollut minkään valtakunnan bäkkäriä, joten keikalle saavuttiin hissillä Antin ja Jukan huoneesta. Itseasiassa setti meni erittäin hyvin, ja yleisöäkin oli hyvin (varsinkin verrattuna siihen että korttelin päässä soitti YUP), mutta response siltä suunnalta tuntui jotenkin pikkiriikkisen vaisulta, if I may say so. Ehkä pitkä pääsiäinen oli vetänyt juhlijansa jo vähän piippuun, ehkä Bottonin tunnelma vaan on niin spede, ehkä yleisö olisi kaivannut sekaansa muutaman umpikännisen teinin Duunista. Joka tapauksessa jälkimaku oli sellainen “ihan all right”, lava pakattiin työn sankareina ja shotit juotiin jo erittäinkin hyvillä mielin.
Paluumatkalla katsottiin Vanilla Sky loppuun sekä sympaattisen ihmisläheinen romcom Usko koetuksella, jota Antti tosin ilmeisesti vihaa silmittömästi. Mutta se olikin lähtenyt jo yöjunalla kikeen.