Down By The Laituri, Samppalinna, Turku 16.6.2002
Koleaan, melkein jo tihuttavaan Samppalinnaan saavuttiin kait siinä jossain kahden kieppeillä, ja festarit vaikuttivat aika jäähdyttelyltä: alla oli kuulemma kaksi hellepäivää ja huomenna olisi jo työpäivä. Säätilaa uhmaten Tommi, Antti, Jukka ja Nummenpalo pystyttivät kuitenkin hellevarjon, grillin ja retkituolit. Sitten piti siinä käkkiä ja venailla Edelmannin Sampan setin läpi, ja kun lopulta päästiin roudaamaan kamat lavalle ja checkaamaan, sanoo vahvistimeni työsopimuksensa irti neljän sekunnin moitteettoman toiminnan jälkeen: ei pihahdustakaan. Kaikki valot palaa, mutta ketään ei kotona. Viime minuuttien McGyver-operaationa haetaan jo pihasta ulos ajavalta Edelmann-kitaristi Akilta pari saipuualaatikkoefektiä sekä takakontista Kososen kakkosvahvistin. Kosonen johdattelee minut kamojensa saloihin viidessä minuutissa, ja lopulta checki (tsekki?) on jopa etuajassa valmis.
Omalta osalta keikka meni vähän yössä kuunteluongelmien ja vieraan raudan takia, eikä sadetihkuinen kenttä varsinaisesti ääriään myöten täynnä ollut, mutta jotenkin omituisesti setistä jäi aika hauska fiilis. Ei mulle riitä meni omasta mielestäni aika tervaa juoden, mutta moni vauhdikkaampi biisi taas tosi tymäkästi, ja niinä hetkinä kun uskalsin yleisöä seurata, ne tuntuivat olevan hyvin mukana. Vastoin Kauhasen Villelle antamaamme biisilistaa päätimme jopa soittaa yhden encoren (etukäteen tuntui vähän siltä ettei niitä taida tulla), ja Mennään alemmas vedettiin sitten ilman taustanauhaa ja vieläpä poikkinaisella kielellä. Ties miltä kuulosti mutta hauskaa oli.
Sitten kateltiin Emmiä ja Ihmepoikaa ja juotiin viskipaukkuja muovimukeista ennen kuin oli aika lähteä kotiapäin.