Hyvinkää 12.7.2010
Hyvinkäälle on semmonen tunti matkaa, ja kaikki mitä tästä kaupungista ehdin nähdä oli semmosta finlandiatalon ja geneerisen kauppakeskuksen välimaastoon sijoittuvaa epäsymmetristä modernia pytinkiä. Epäsymmetrinen oli myös moderni Hyvinkää-sali, jonka nousevan katsomon edustalla oli erittäin syvä, leveä ja korkea tummaparkettinen alue – onnen omiaan modernille tanssiesitykselle mutta kaitpa siinä yhden country-folk -keikankin vetäisi. Steinway-flyygel raahattiin lavalle, mutta ei sitä sitten käytetty mihinkään kun se oli niin monisyisessä vireessä.
Seitsemältä soi. tai seitsemää yli seitsemän, kun kaikki korvamonitorit oli saatu kiinni ja käyty vessassa – tällä kertaa normaalista poiketen Terhi delegoi lopullisen biisilistan teon mulle. Nyt jätettiin pari standardisettiin kuuluvaa menopaalaa pois (Huutelen pimeään, Lupaus kesästä) ja checkissä katsottu haparoiva Missä olet, Laila? avasi setin. Tällä tavoin saavutettiin semmonen rauhallisempi kokonaisuus jonka toivoimme luonteviten istahtavan paikan tunnelmaan. Erikoiskunniamaininnan itsellemme annamme loistavasta Hautojen yli -vedosta, ja kaikkien aikojen parhaasta Takarivin pojille -esityksestä! Hyvä me!
Keikan jälkeen ehdittiin vielä Manalaan kaljamukien ääreen juhlistamaan rundin päättymistä. Erityiskiitos Mäksälle valoista, Hakille ajoista, Tommille tuurauksista ja Ilmarille lämppäyksistä – we guys rock, softly!
Ensi kesään!