Boom, Espoo 9.5.2003
Anssi, Terhi ja minä lähdimme tälle viimeiselle “rundin” pätkälle mahdollisimman epädramaattisesti Espoon bussilla – Kössin mentyä jo edeltä ja Antin, Jukan ja Villen roudatessa pakulla. Espoossa oli tietenkin lämpimämpää kuin Helsingissä (koko Espoon kaupunkihan on lattialämmitetty) ja kauppakeskus Ison Omenan liiketiloja koristi mieluumminkin Bang & Olufsenin kuin Tiimarin logot. Ravintola Boom oli tooodella bizarrinoloinen keikkapaikaksi (ja sai monet ihmettelemään keikkamyyjämme täysijärkisyyttä): Ison Omenan toisessa kerroksessa, hissiaulasta Kelan konttoria vastapäätä sijaitseva, Hienomman Ruokaravintolan hillittyä atmosfääriä tavoitteleva mesta. Siellä täällä keski-ikäisiä pariskuntia leikkaamassa viinikukkoaan. Hipsimme kamat “lavalle” (0,0mm korkea kokolattiamattoalue) ja rupesimme venaamaan, että ravintola suljetaan, leipäkärryt ja huonekasvit viedään sivuun ja paikka muuttuu Espoon sykkivän ja paheellisen yöelämän keskukseksi.
Siinä yhdeksältä teimme pikaisen tsekin ja vetäydyimme bäkkärille, joka oli, no, itse kauppakeskus. Olimme melko varmoja, ettei paikalle tule ristinsielua, mutta toisin kävi. Keikka oli kaikkien mielestä hyvä ja hauska, ja Nykänen jopa äityi kehumaan suoritustamme kevään ehyimmäksi tai jotain (hmm… “tärkeintä mulle esiintyjänä on rock-keikan eheys” tai “mikä on ehyin keikka mitä sä oot ikinä nähnyt? Must Guns’n’Roses veti ihan sairaan ehyen keikan Roskildessa!”). Mutta kehu sekin.
Kun kamat oli lopulta saatu pakettiin, meni yöbusseja enää sen verran hintsusti, että kotimatka tehtiin taksikyydillä.