Bar Amarillo, Vaasa 19.10.2002
Amarillo sijaitsee Vaasalaisen ostoskeskuksen toisessa kerroksessa, ja Antti kertoi, että Donkkareiden keikka siellä oli itse asiassa vedetty ostoskeskuksen demonisessa akustisessa miljöössä eikä klubin puolella. Olimme varautuneet vetämään puoliakustisen hissuttelushown, mutta luojan kiitos lava oli tällä kertaa taktisemmin sijoitettu.
Tsekki tehtiin myöhään ja rivakasti raflan asiakkaita silmällä pitäen, ja välissä olevana aikana ehti katsoa leffakanavalta romanttisia komedioita (Sattumalta ja Prinsessan päiväkirja, joista ensimmäinen on uusi kaikkien aikojen suosikkielokuvani. Jos joku tuntee jonkun, joka tuntee Kate Beckinsalen, käskekää soittamaan). Myös ruokailu, keikka, “keikanjälkeinen rentoutuminen” ja seuraavan aamun aamiainen tapahtui samaisessa Bar Amarillossa, joten täytyy myöntää, etten tutustunut tällä kertaa Vaasaan vilauksen vertaa. Tommi muistaakseni kävi jossain, ai kun ei kun se kävi vaan siellä Amarillossa syömässä toisenkin kerran. Tosin pitkän yrityksen jälkeen Antti ja Tommi pääsivät kännykällä ohjaamaan Botnia TV:n valvontakamerakuvaa, jolla pystyi zoomailemaan ympäri Vaasaa (Keikan jälkeen löytyi ruutuun oma hotellimme – ja Nykäsen ja Antin valaistu huoneen ikkuna, joten Antti on todistettavasti esiintynyt Botnia TV:ssä).
Keikasta sen verran, että ainakin lavalla oli aika messevät soundit (jostain akustologisista seikoista kai johtuen: lasiseinää ja matala katto), joten omasta mielestäni keikka oli ihan sikamaisen magee. Kitarat velloivat tänään aika vallattomasti ja setti alkaa olla niin tiukassa kondiksessa, että sinne on vaikea enää änkeä Antin jaarittelevia vitsispiikkejä tai muita biisejä sekaan. Pitääpä kuitenkin jossain vaiheessa varmaan yrittää.
Lämmin kiitos vielä kaikille Vaasan (ja Oulun ja Seinäjoen) keikkoja järkkäämässä olleille, yleisöille erityisesti, hotellihenkilökunnille, taukopaikoille jne. Keikat oli onnistuneita ja meillä oli hauskaa kuin pikkulapsilla. Ensi viikonloppuun!